Bassoa ratakiskoon
Tämä
osio tulee vaatimaa aikaa ja hermoja. Ainakin
tekijältään. Se on tullut jo selväksi. Muutama
suunnitelma tehty ja jouduttu hylkäämää syystä
tai toisesta. Voisin vaikka aloittaa tarinan sillä. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyy työmaa. S70:ssä olen kokeillut muutamaa eri subia sekä kontin
puolella, että takapenkillä. Jokainen niistä on mielestäni soinut paremmin takapenkillä. Ja tästä se ajatus on sitten lähtenyt liikkeelle. Keinolla tai
toisella, elementit olisi saatava hengittämään suoraan ohjaamoon.
tai toisesta. Voisin vaikka aloittaa tarinan sillä. Tuossa alla olevassa kuvassa näkyy työmaa. S70:ssä olen kokeillut muutamaa eri subia sekä kontin
puolella, että takapenkillä. Jokainen niistä on mielestäni soinut paremmin takapenkillä. Ja tästä se ajatus on sitten lähtenyt liikkeelle. Keinolla tai
toisella, elementit olisi saatava hengittämään suoraan ohjaamoon.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi
ollut 2*12" elementtiä vaimennetussa free-air asennuksesa
takapenkin selkänojaa vasten. Tuollaista olen aina halunnut
kokeilla ja nyt siihen näytti ensin olevan mahdollisuus. Siis mikä free-air? Alla on lainaus AutoSoundin tietoa tietopankista:
FREE-AIR:
Free air-asennuksella tarkoitetaan subwoofer elementtien asennusta siten, että takana oleva kotelo on ikään kuin ääretön. Siis periaatteessa
niin suuri, että "kotelolla" ei ole juurikaan elementin kartion liikettä kontrolloivaa vaikutusta. Elementti on asennettu siis "vapaaseen ilmaan"
(=free air). Asennusta kutsutaan englanniksi myös nimellä "infinite baffel", mikä tarkoittaa ääretöntä etulevyä eli niin suurta levyä etteivät
sen taakse syntyvät ääniaallot pääse koskaan sen etupuolelle.
Vapaasta asennuksesta huolimatta elementti tulee asentaa siis siten, että sen taakse syntyvät ilmanpaineen vaihtelut eivät pääse vastakkais-
vaiheisina elementin etupuolelle aiheuttaen akustista oikosulkua.
Yleensä "äärettömänä etulevynä" autossa toimii tavaratilan ja matkustamon välinen hattuhylly ja takapenkki. Free air -asennus onkin yleensä
mahdollista toteuttaa vain sedan-malliseen autoon, vaikka on viistoperäisissäkin autoissa tavattu toimivia free air -sovelluksia. Viistoperäisissä
autoissa tavaratila ei ole välttämättä sellaisenaan riittävän tiivis suhteessa matkustamoon.
Kotelossa oleva ilma kontrolloi elementin kartion liikettä ja kokonaisuus muodostuu kotelon ja elementin yhteistoiminnasta. Free air-asennuksessa
kotelolla ei ole kontrolloivaa vaikusta ja elementti ikään kuin kontrolloi itse itseään. Tämä asettaa elementille tiettyjä vaatimuksia, koska mm.
kartion liikepoikkeama kasvaa merkittävästi matalimmilla taajuuksilla. Mitään yleispäteviä arvoja free air -asennukseen soveltuvalle elementille
on vaikea antaa, mutta toivottavaa olisi
kuitenkin suhteellisen tukeva rakenne ja pitkähkö liikepoikkeama. Periaatteessa mikä tahansa laadukas elementti toimii free air -asennuksessa.
Free-air -asennuksen ongelmat liittyvät elementin hallitsemattomaan käyttäytymiseen sen resonanssitaajuuden alueella ja erityisesti sen alapuolella.
Toisto voi olla voimattoman tuntuinen tai sitten resonanssitaajuutta korostava. Herkkyys ja mekaaninen tehonkesto ovat myös kotelovaihtoehtoja
pienemmät. Parhaimmillaan free air tarjota kuitenkin erittäin alas ulottuvan lineaarisen toiston, joka on lisäksi tarkka ja erotteleva.
VAIMENNETTU FREE-AIR
Vaimennettu free air on eräs free air -asennuksen muoto, jossa elementin kartion liikettä pyritään kontrolloimaan elementin etu- tai takapuolelle
asennettavalla ilmaa osittain läpäisevällä (puoliläpäisevällä aperiodic membane) rakenteella.
Läpihengittävän vaimennusrakenteen tarkoitus on kontrolloida elementin kartion liikettä tietyllä taajuusalueella. Vaimennus perustuu siihen
kuinkahelposti ilma pääsee vaimennusrakenteesta lävitse. Ideaa on helppo demonstroida puhaltamalla ilmaa ohuen pillin lävitse. Jos puhalletaan
hiljaa, ei vastusta juurikaan ole. Kovempaa ja nopeammin puhallettaessa ilman virtauksessa tuntuu vastusta. Nämä analogiat voidaan yhdistää
elementin kartion liikkeeseen eri taajuuksilla puoliläpäisevän rakenteen lävitse.
Vaimennuksella pyritään kontrolloimaan ja vaimentamaan kartion mekaanista vapaata liikettä erityisesti sen resonanssitaajuuden ympäristössä.
Tämä vaikuttaa suoraan elementin sähköiseen resonanssiin ja näkyy muun muassa selvästi impedanssivasteessa. Resonanssikäyttäytymisen
vaimentaminen vaikuttaa myös vaihekäyttäytymiseen, toistovasteeseen, transienttitoistoon ja mekaaniseen tehonkestoon. Kaikilla kriteereillä
arvioituna vaimennetulla free air -asennuksella saadaan parhaimmillaan ultramatalalle ulottuva äärimmäisen erotteleva, tarkka ja dynaaminen
toisto. Siis todellinen hifibasso.
Negatiivisia piirteitä ovat erittäin pieni herkkyys ja tarve ekvalisoida matalimpia taajuuksia ja pienen herkkyyden kautta suuri tehontarve ja
silti vaatimattomaksi jäävä suurin äänenvoimakkuus. Pientä herkkyyttä ja vaatimatonta äänenvoimakkuutta voi toki kompensoida riittävällä
kartiopinta-alalla ja vahvistinteholla.
Nyt siis teoria on hallussa. Tehoa saa päätteistä, kartiopinta-alaa suurista elementeistä. 2* Peerless SLS 12" olisivat loistavat vaihtoehdot elementeiksi.
Parametrin sopivat, aika edulliset ja niitä liikkuu käytettyjenkin markkinoilla. Mutta mutta, hommasta ei tullut yhtään mitään. Syyn (tai oikeastaan kaksikin)
näette alla. Ensinnäkin kontinpohja ei ole tasainen ja matka hattuhyllyn alapinnasta kontin pohjalleon tuossa kohtaa juuri ja juuri 12". Eli elementtien
kiinnittäminen ei onnistu. Toki elementit olisi voinut asentaa vinoon, jotta tilaa olisi tullut enemmän.
Haluan kuitenkin säilyttää autossa takaniskatuet ja niiden idioottimainen asennus upottaa lopullisesti tämän suunnitelman. Noiden niskatukien takia tulee
vielä lisää ongelmallisia hetkiä tässä osiossa. Eräs niistä tulee olemaan seurausta alla olevasta valokuvasta. Palataan siihen hiukan myöhemmin. Jos 12"
elementit eivät mahdu asennuspaikkaan, niin entä 2*10". Eipä taita saada riittävästi äänenpainetta kahdella 10" elementillä. Ja kolmea ei taas saa mah-
tumaan. Joten se siitä.
kokeilla ja nyt siihen näytti ensin olevan mahdollisuus. Siis mikä free-air? Alla on lainaus AutoSoundin tietoa tietopankista:
FREE-AIR:
Free air-asennuksella tarkoitetaan subwoofer elementtien asennusta siten, että takana oleva kotelo on ikään kuin ääretön. Siis periaatteessa
niin suuri, että "kotelolla" ei ole juurikaan elementin kartion liikettä kontrolloivaa vaikutusta. Elementti on asennettu siis "vapaaseen ilmaan"
(=free air). Asennusta kutsutaan englanniksi myös nimellä "infinite baffel", mikä tarkoittaa ääretöntä etulevyä eli niin suurta levyä etteivät
sen taakse syntyvät ääniaallot pääse koskaan sen etupuolelle.
Vapaasta asennuksesta huolimatta elementti tulee asentaa siis siten, että sen taakse syntyvät ilmanpaineen vaihtelut eivät pääse vastakkais-
vaiheisina elementin etupuolelle aiheuttaen akustista oikosulkua.
Yleensä "äärettömänä etulevynä" autossa toimii tavaratilan ja matkustamon välinen hattuhylly ja takapenkki. Free air -asennus onkin yleensä
mahdollista toteuttaa vain sedan-malliseen autoon, vaikka on viistoperäisissäkin autoissa tavattu toimivia free air -sovelluksia. Viistoperäisissä
autoissa tavaratila ei ole välttämättä sellaisenaan riittävän tiivis suhteessa matkustamoon.
Kotelossa oleva ilma kontrolloi elementin kartion liikettä ja kokonaisuus muodostuu kotelon ja elementin yhteistoiminnasta. Free air-asennuksessa
kotelolla ei ole kontrolloivaa vaikusta ja elementti ikään kuin kontrolloi itse itseään. Tämä asettaa elementille tiettyjä vaatimuksia, koska mm.
kartion liikepoikkeama kasvaa merkittävästi matalimmilla taajuuksilla. Mitään yleispäteviä arvoja free air -asennukseen soveltuvalle elementille
on vaikea antaa, mutta toivottavaa olisi
kuitenkin suhteellisen tukeva rakenne ja pitkähkö liikepoikkeama. Periaatteessa mikä tahansa laadukas elementti toimii free air -asennuksessa.
Free-air -asennuksen ongelmat liittyvät elementin hallitsemattomaan käyttäytymiseen sen resonanssitaajuuden alueella ja erityisesti sen alapuolella.
Toisto voi olla voimattoman tuntuinen tai sitten resonanssitaajuutta korostava. Herkkyys ja mekaaninen tehonkesto ovat myös kotelovaihtoehtoja
pienemmät. Parhaimmillaan free air tarjota kuitenkin erittäin alas ulottuvan lineaarisen toiston, joka on lisäksi tarkka ja erotteleva.
VAIMENNETTU FREE-AIR
Vaimennettu free air on eräs free air -asennuksen muoto, jossa elementin kartion liikettä pyritään kontrolloimaan elementin etu- tai takapuolelle
asennettavalla ilmaa osittain läpäisevällä (puoliläpäisevällä aperiodic membane) rakenteella.
Läpihengittävän vaimennusrakenteen tarkoitus on kontrolloida elementin kartion liikettä tietyllä taajuusalueella. Vaimennus perustuu siihen
kuinkahelposti ilma pääsee vaimennusrakenteesta lävitse. Ideaa on helppo demonstroida puhaltamalla ilmaa ohuen pillin lävitse. Jos puhalletaan
hiljaa, ei vastusta juurikaan ole. Kovempaa ja nopeammin puhallettaessa ilman virtauksessa tuntuu vastusta. Nämä analogiat voidaan yhdistää
elementin kartion liikkeeseen eri taajuuksilla puoliläpäisevän rakenteen lävitse.
Vaimennuksella pyritään kontrolloimaan ja vaimentamaan kartion mekaanista vapaata liikettä erityisesti sen resonanssitaajuuden ympäristössä.
Tämä vaikuttaa suoraan elementin sähköiseen resonanssiin ja näkyy muun muassa selvästi impedanssivasteessa. Resonanssikäyttäytymisen
vaimentaminen vaikuttaa myös vaihekäyttäytymiseen, toistovasteeseen, transienttitoistoon ja mekaaniseen tehonkestoon. Kaikilla kriteereillä
arvioituna vaimennetulla free air -asennuksella saadaan parhaimmillaan ultramatalalle ulottuva äärimmäisen erotteleva, tarkka ja dynaaminen
toisto. Siis todellinen hifibasso.
Negatiivisia piirteitä ovat erittäin pieni herkkyys ja tarve ekvalisoida matalimpia taajuuksia ja pienen herkkyyden kautta suuri tehontarve ja
silti vaatimattomaksi jäävä suurin äänenvoimakkuus. Pientä herkkyyttä ja vaatimatonta äänenvoimakkuutta voi toki kompensoida riittävällä
kartiopinta-alalla ja vahvistinteholla.
Nyt siis teoria on hallussa. Tehoa saa päätteistä, kartiopinta-alaa suurista elementeistä. 2* Peerless SLS 12" olisivat loistavat vaihtoehdot elementeiksi.
Parametrin sopivat, aika edulliset ja niitä liikkuu käytettyjenkin markkinoilla. Mutta mutta, hommasta ei tullut yhtään mitään. Syyn (tai oikeastaan kaksikin)
näette alla. Ensinnäkin kontinpohja ei ole tasainen ja matka hattuhyllyn alapinnasta kontin pohjalleon tuossa kohtaa juuri ja juuri 12". Eli elementtien
kiinnittäminen ei onnistu. Toki elementit olisi voinut asentaa vinoon, jotta tilaa olisi tullut enemmän.
Haluan kuitenkin säilyttää autossa takaniskatuet ja niiden idioottimainen asennus upottaa lopullisesti tämän suunnitelman. Noiden niskatukien takia tulee
vielä lisää ongelmallisia hetkiä tässä osiossa. Eräs niistä tulee olemaan seurausta alla olevasta valokuvasta. Palataan siihen hiukan myöhemmin. Jos 12"
elementit eivät mahdu asennuspaikkaan, niin entä 2*10". Eipä taita saada riittävästi äänenpainetta kahdella 10" elementillä. Ja kolmea ei taas saa mah-
tumaan. Joten se siitä.
10"
elementti koteloineen mahtuisi hattuhyllyn alle. Siinä olisi
ratkaisu valmiina. Hyvä elementtikin läytyisi. Hiukan
iäkkäämpää, mutta laadukasta kamaa.
CDT Audio ES-10SQ. Toimii jo 17 litran kotelossa ja on soinniltaan oikein hyvä. Mutta mulla on mielessä jotain muuta elementiksi. Tai siis elementeiksi. 2*6,5".
Pieniin päin siis.
CDT Audio ES-10SQ. Toimii jo 17 litran kotelossa ja on soinniltaan oikein hyvä. Mutta mulla on mielessä jotain muuta elementiksi. Tai siis elementeiksi. 2*6,5".
Pieniin päin siis.
Elementeiksi
tulevat paljon maailmalla mainetta niittäneet Tangband W6-1139SG
-elementit. Elemenit menestyivä vertailutestissä loistavasti:
"Tangbandin elementti RÖKITTI melko selkeästi myös samassa lehdessä olleiden valmiskoteloiden testijoukon (10"-12"), osan niistä myös äänen
määrässä, jota voidaan pitää jo huikeana suorituksena." Toisto on tarkka ja sävykäs ja ulottuu uskomattoman alas.
Ostin jokin aika sitten kaksi kappaletta noita elementtejä eräästä saksalaisesta hifiliikkeestä. 60€/kappale. Ei paha. Ainoa haittapuoli noissa elementeissä
on suurehko tarvittava kotelotilavuus. 16 litraa/elementti. Mutta eiköhän tilaa sen verran löydy. Mihin sitten asentaa elementit. Hengittämään suksiluukusta
ohjaamoon. Mutta jos 12" elementti ei mahdu hattuhyllyn alle, niin kuinka kaksi 6,5" sitten mahtuu päällekkäin samaan tilaan. No ei mitenkään. No sitten
kenties hattuhyllylle.
Ensin piti purkaa hattuhylly. Ja se ei ollut mikään kiva homma. Verhoilu ja muoviosat irtosi vaivatta. Mutta verhoilun alle oli liimattuna bitumimattoa peltiin
kiinni. Ja sehän irtosi vain pieninä paloina ja lähes kaikki matossa ollut liima jäi peltiin kiinni. Siinä sitten asetonin avulla, hinkkasi liimoja pellistä irti. Kesti
muuten jonkin aikaa ennen kuin liimat oli irroitettu.
Liimajämät hattuhyllyssä."Tangbandin elementti RÖKITTI melko selkeästi myös samassa lehdessä olleiden valmiskoteloiden testijoukon (10"-12"), osan niistä myös äänen
määrässä, jota voidaan pitää jo huikeana suorituksena." Toisto on tarkka ja sävykäs ja ulottuu uskomattoman alas.
Ostin jokin aika sitten kaksi kappaletta noita elementtejä eräästä saksalaisesta hifiliikkeestä. 60€/kappale. Ei paha. Ainoa haittapuoli noissa elementeissä
on suurehko tarvittava kotelotilavuus. 16 litraa/elementti. Mutta eiköhän tilaa sen verran löydy. Mihin sitten asentaa elementit. Hengittämään suksiluukusta
ohjaamoon. Mutta jos 12" elementti ei mahdu hattuhyllyn alle, niin kuinka kaksi 6,5" sitten mahtuu päällekkäin samaan tilaan. No ei mitenkään. No sitten
kenties hattuhyllylle.
Ensin piti purkaa hattuhylly. Ja se ei ollut mikään kiva homma. Verhoilu ja muoviosat irtosi vaivatta. Mutta verhoilun alle oli liimattuna bitumimattoa peltiin
kiinni. Ja sehän irtosi vain pieninä paloina ja lähes kaikki matossa ollut liima jäi peltiin kiinni. Siinä sitten asetonin avulla, hinkkasi liimoja pellistä irti. Kesti
muuten jonkin aikaa ennen kuin liimat oli irroitettu.
Tällainen siitä sitten lopuksi tuli.
Elementit
hattuhyllylle ja kotelo hyllyn alle, kontin puolelle. Jeah right.
Arvatkaas vaan sopivatko eleentit hattuhyllylle. No eivät. Jos
tekisin koko hattuhyllyn
uusiksi, niin sitten toivoa voisi olla. Ai niin, melkein unohdin sen saamarin niskatukien kiinnityksen. Joo, eipä tuu toimii. Voi kerpele sentään. Joudunkohan
sittenkin palaamaan takaisin 10" elementtiin. En kyllä anna vielä periksi ja pidän pienen mittailu- ja miettimistauon.
uusiksi, niin sitten toivoa voisi olla. Ai niin, melkein unohdin sen saamarin niskatukien kiinnityksen. Joo, eipä tuu toimii. Voi kerpele sentään. Joudunkohan
sittenkin palaamaan takaisin 10" elementtiin. En kyllä anna vielä periksi ja pidän pienen mittailu- ja miettimistauon.
Ei mene, niin ei mene...
Tuumaustauko
pidetty ja ratkaisu (taas) keksitty. Elementit tulevat vierekkäin,
molemmat omaan kotteloonsa. Jos haluan niiden molempien
läiskivän suksiluukusta
ulos, enkä takapenkkejä vasten, niin sitten täysyy tehdä hiukan erikoisemman mallinen kotelo. Tai siis kotelot. Kun ajan molempia elementtejä erikseen pysyy
impedanssikin mukavassa 4 Ohmissa. Tekee hyvää äänelle. Tosin kahdeksan Ohmia olisi ollut vieläkin parempi. Se järjestyisi kytkemällä elementit sarjaan,
saataisiin 8 Ohmin mono kuorma päätteelle. Koteloa ei ole vielä rakennettu ja on aikaa miettiä kytkentöjä. Pitää hiukan tutkia päättee manuaalia ja tehdä
päätökset vasta sitten. Kotelon rakentaminen sen sijaan voi alkaa.
Mutta ennen kotelon tekemitstä pitää keksiä jokin ratkaisu noiden niskatukien kiinnityssysteemien kanssa. Siinä sitten olikin hiukan mietittävää ja suunniteltavaa.
Eikä kaikki mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Alla kuitenkin idea, siitä kuinka saada kaikki tehtyä. Niskatukien kiinnityskannakeet joutuu jättämään piiloon ja tekemään
kuvan mukaisen kehikon, jotta subikotelolle saa tasaisen kiinnytyspinnan. Keskellä suksiluukun aukko, josta elementit sitten puhisevat matkustamoon. Toivottavasti
tämä nyt onnistuisi.
ulos, enkä takapenkkejä vasten, niin sitten täysyy tehdä hiukan erikoisemman mallinen kotelo. Tai siis kotelot. Kun ajan molempia elementtejä erikseen pysyy
impedanssikin mukavassa 4 Ohmissa. Tekee hyvää äänelle. Tosin kahdeksan Ohmia olisi ollut vieläkin parempi. Se järjestyisi kytkemällä elementit sarjaan,
saataisiin 8 Ohmin mono kuorma päätteelle. Koteloa ei ole vielä rakennettu ja on aikaa miettiä kytkentöjä. Pitää hiukan tutkia päättee manuaalia ja tehdä
päätökset vasta sitten. Kotelon rakentaminen sen sijaan voi alkaa.
Mutta ennen kotelon tekemitstä pitää keksiä jokin ratkaisu noiden niskatukien kiinnityssysteemien kanssa. Siinä sitten olikin hiukan mietittävää ja suunniteltavaa.
Eikä kaikki mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Alla kuitenkin idea, siitä kuinka saada kaikki tehtyä. Niskatukien kiinnityskannakeet joutuu jättämään piiloon ja tekemään
kuvan mukaisen kehikon, jotta subikotelolle saa tasaisen kiinnytyspinnan. Keskellä suksiluukun aukko, josta elementit sitten puhisevat matkustamoon. Toivottavasti
tämä nyt onnistuisi.
Ensin
kasasin kehikon. Tässä vaiheessa alkoi jo hiukan hermo
hirttämään kiinni, kun naulapyssy ei oikein tahtonut
ampua pitkiä nauloja. Mentiin tahdilla kaksi
naulaa ja pyssy auki. No sain kuitenkin rungon kasaan. Sitten pienemmät naulat pyssyyn ja kehikko levyyn kiinni. Oli aika hankalaa osua oikeaan kohtaa naula-
pyssyllä kun joudin kääntämään tuon levyn ja kehikon nurinpäin. Ja tässä vaiheessa sitten huomasin, että naulat menevät levystä läpi. No nyt sitten meni hermokin
ja hommat pysähtyi siihen.
Lähdin seuraavana päivänä levyn ostoon ja ostin hakasnaulaimen samalla reissulla. Sekä hiukan vaneria. Luulisi homman jo onnistuvan. Ja onnistuihan se. Tosin
tämä vaati normaalia enemmän ajatustyötä, jotta kaikki natsasi kohdalleen. Kasasin vanerisuikaleista kehikon, jonka naulasin tuohon takapenkkien taakse
tulevaan leyyn kiinni.
naulaa ja pyssy auki. No sain kuitenkin rungon kasaan. Sitten pienemmät naulat pyssyyn ja kehikko levyyn kiinni. Oli aika hankalaa osua oikeaan kohtaa naula-
pyssyllä kun joudin kääntämään tuon levyn ja kehikon nurinpäin. Ja tässä vaiheessa sitten huomasin, että naulat menevät levystä läpi. No nyt sitten meni hermokin
ja hommat pysähtyi siihen.
Lähdin seuraavana päivänä levyn ostoon ja ostin hakasnaulaimen samalla reissulla. Sekä hiukan vaneria. Luulisi homman jo onnistuvan. Ja onnistuihan se. Tosin
tämä vaati normaalia enemmän ajatustyötä, jotta kaikki natsasi kohdalleen. Kasasin vanerisuikaleista kehikon, jonka naulasin tuohon takapenkkien taakse
tulevaan leyyn kiinni.
Tältä näyttää, kun naulat tulevat hapertuneesta levystä läpi. Siis tuosta mustasta...
Kasattu kehikko
Piirtelin kehikosta
ääriviivat levyyn ja käänsin levyn ympäri ja
nyt naulaaminen onnistui hyvin eikä tarvinnut odottaa, koska naula
tulee läpi väärästä
kohdasta. Homma onnstui ja sitten enään hiukan maalia pintaa, jotta kosteus pysyy poissa mun hienoista rakennelmistani.
kohdasta. Homma onnstui ja sitten enään hiukan maalia pintaa, jotta kosteus pysyy poissa mun hienoista rakennelmistani.
Kehikko + takalevy
Apuviivat naulaukseen.
Tässä sitten valmis kompleksi.
Tässä vaiheessa kaikki
suunnitelmat oli siis valmiina, mutta pian niillä
pyyhitään pöytää. Joku ilonpilaaja infosi mua,
että takapenkin taakse kyllä mahtuisi 12"
elementti ja tilaakin jäisi yli vielä muutama sentti. Sitten joku toinen halusi myydä free-air asennukseen sopivan elementin. Siitä se sitten lähti. Kokeillaan nyt
tällaista asennusta ja elementtiä. Takaniskatukia ei siis laiteta takaisin, ainakaan tässä vaiheessa. Elementiksi valikoitui DLS AO 12". Korvattiin kaksi pientä
yhdellä hiukan suuremmalla. Noita pienempiäkin kyllä vielä tulen kokeilemaan.
Täähän näyttää ihan Mikki Hiireltä...
elementti ja tilaakin jäisi yli vielä muutama sentti. Sitten joku toinen halusi myydä free-air asennukseen sopivan elementin. Siitä se sitten lähti. Kokeillaan nyt
tällaista asennusta ja elementtiä. Takaniskatukia ei siis laiteta takaisin, ainakaan tässä vaiheessa. Elementiksi valikoitui DLS AO 12". Korvattiin kaksi pientä
yhdellä hiukan suuremmalla. Noita pienempiäkin kyllä vielä tulen kokeilemaan.
Täähän näyttää ihan Mikki Hiireltä...
Eipä sitten muuta kuin rakentamaan jonkinlainen kiinnityslevy tuolle 12" elementille. Tarvitaan levyä, liimaa, poraa, jyrsintä, puristimia, sirkkeliä jne jne...
Asennuslevyn paksuudeksi tulee yhteensä 40 mm:ä ja se saa nyt riittää. Ensin sirklasin kolme saman kokoista levy ja kiinnitin ne puristimilla yhdeksi paketiksi.
Sitten reikä keskelle levyä jyrsimen harppia varten. Reikä pitä saada samaan kohtaa jokaiseen levyyn, jotta elementinkin reikä on jokaisessa levyssä samassa
kohtaa. Sitten vaan jyrsin laulamaan. Reikiä pitää tehdä kahden eri kokoisia.
Keskireiän poraus.
Reikien jyrsintä.
Tässä sitten reiät tehtyinä. Nyt selviää se, miksi reikiä piti olla kahta eri kokoa.
Sitten levyjen liimaus ja yhteennaulaus.
Sitten koesovitus tässä
välissä. Parempi varmistaa, että elementti istuu
paikalleen. Ja hyvin istuu. Sitten pitää porata elementille
kiinnitysruuvien reiät. Käytän
iskumuttereita, koska levyt ovat lastulevyä ja lastulevy ei ole parasta materiaalia silloin, kun ruuveja pitää ruuvailla auki ja kiinni useammin kuin yhden kerran.
Ja taas olisi reikien osuttava kohdilleen, koska muuten pultteja ei saa muttereihin kiinni. Hyvä keino reikien porauskohdan merkitsemiseen on puuporaterä,
koska siinä on keskellä terävä kärki. Jättää hyvän merkin levyyn. Poranterän on oltava tasan saman kokoinen kuin elementissä olevat kiinnitysreiät, jotta reiän-
paikan saa oikeaan kohtaan. Ensin porasin 6 mm:n terällä, koska pultit ovat sen kokoisia. Sitten levyt ympäri ja toiseltapuolelta porasin 8 mm:n terällä pikku
pätkän, koska iskumutterit tarvitsevat 8 mm:n reiän istuakseen hyvin levyyn.
Koesovitus
iskumuttereita, koska levyt ovat lastulevyä ja lastulevy ei ole parasta materiaalia silloin, kun ruuveja pitää ruuvailla auki ja kiinni useammin kuin yhden kerran.
Ja taas olisi reikien osuttava kohdilleen, koska muuten pultteja ei saa muttereihin kiinni. Hyvä keino reikien porauskohdan merkitsemiseen on puuporaterä,
koska siinä on keskellä terävä kärki. Jättää hyvän merkin levyyn. Poranterän on oltava tasan saman kokoinen kuin elementissä olevat kiinnitysreiät, jotta reiän-
paikan saa oikeaan kohtaan. Ensin porasin 6 mm:n terällä, koska pultit ovat sen kokoisia. Sitten levyt ympäri ja toiseltapuolelta porasin 8 mm:n terällä pikku
pätkän, koska iskumutterit tarvitsevat 8 mm:n reiän istuakseen hyvin levyyn.
Koesovitus
Porauskohdan merkitseminen
Ja sitten vaan porataan.
Iskumutterit kiinni levyssä.
Valmis asennus takapuolelta.
Ja edestä.
Enään tarvitsee siis
laittaa paketti kiinni autoon ja tämä osio olisi
tältä osin tässä. Näin siis teoriassa.
Käytännössä homma meni niin, että sovitettiin
ja
muokattiin muutamaan kertaan, jotta paketti istui paikalleen. Tämä kun oli ensimmäinen kappale, niin ihan kaikkea en osannut ottaa suunnitellessa ja
visioidessa huomioon. Nyt paketti istuu paikalleen nätisti ja on kiinni tukevasti kuudella pultilla auton rungossa. Elementin sain kiinnitettyä "vain" seitse-
mällä pultilla. Alimmainen eli lähimpänä kontinpohjaa olevan pultin kiinnitys ei onnistunut, kun tila kävi liian ahtaaksi. Tämä tosin oli odotettavissakin.
Koko paketti paikoillaan kontissa.
Takaisin edelliselle sivullemuokattiin muutamaan kertaan, jotta paketti istui paikalleen. Tämä kun oli ensimmäinen kappale, niin ihan kaikkea en osannut ottaa suunnitellessa ja
visioidessa huomioon. Nyt paketti istuu paikalleen nätisti ja on kiinni tukevasti kuudella pultilla auton rungossa. Elementin sain kiinnitettyä "vain" seitse-
mällä pultilla. Alimmainen eli lähimpänä kontinpohjaa olevan pultin kiinnitys ei onnistunut, kun tila kävi liian ahtaaksi. Tämä tosin oli odotettavissakin.
Koko paketti paikoillaan kontissa.