Tulin siihen tulokseen, että toiselle betoniselle päätyseinälle on jotain akustointia vielä lisättävä. Nuo vastakkaiset ja paljaat betoniseinät taitavat

                                                  olla se kaikkein pahin paikka tämän olohuoneen akustiikan kannalta. Ja ainoa vaihtoehto oli kaiuttimien vastakkainen seinä, koska emme
                                                  halunneet peittää mielestämme kivasti onnistunutta efektimaalausta samalta seinällä, jolla kaiuttimen sijaitsevat

                                                  Koska akustointilevyä jäi yli katon akustoinnista, niin siitä riittää tarpeita muutamaan tauluukin. Suunnitelmat ovat olleet jo pitkään valmiina,
                                                  mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt niiden mukaan. No lopputuloksesta tuli jopa parempi, kun aluksi toivottiin. Joskus voi olla onnikin hommassa
                                                  mukana.

                                                  Kokemuksista viisastuneena (se yksi taulu TV:n takana) päätin tehdä olohuoneen tauluille kunnon kehykset, jotta kankaan pingottaminen onnistuisi
                                                  kunnolla ja lopputulos olisi katseenkestävä. Ei muuta kuin käsisirkkeli laulamaan ja kehyksiä tekemään. Sirklaamisessa ja katkomisessa meni tovi,
                                                  mutta loppujen lopuksi rimat valmistuivat.

                                                  Kehysten kasaamisessa ei tarvittu muuta kuin naulapyssy, liimaa ja toinen käsipari avuksi. Tämä akustointi on poikinut kivasti mammallekin hommia.
                                                  Ja lisää on tiedossa. Paljon enemmän, mitä aluksi luultiin. Kiva yhteinen harrastus meillä siis...

                                                                                                                        Kehykset ovat noin 55*55*3,5 cm:n kokoiset. Tukevat, mutta kevyet.

                                                  Sitten alkoi homma lipsua valmiista suunitelmistaan. Kankaaksi tauluihin oli ostettu ihan kivan näköistä raidallista kangasta. Kun teimme kankaan
                                                  kanssa ensi mallauksen, tuli heti selväksi, että emme saisi raitoja pysymään taulussa suorassa millään konstilla. Kun kangasta kiristi, raidat juoksivat
                                                  miten halusivat. Tulos ei kyllä miellyttänyt meistä kumpaakaan. Tämä homma ei tulisi päättymään kauniisti. Kerpele sentään.

                                                  Sitten mammalla välähti, että jos raitoja ei kerran saa suoraan, niin laitetaan sitten jotenkin vinoon. Ja sitä sitten saatiinkin hetki pohtia, kuinka homma
                                                  tehdään tyylikkäästi. Mulla sitten välähti ajatus kohokuviosta, jota lähdettiinkin sitten työstämään eteenpäin. Monen moista ajatusta mietittiin ja jopa
                                                  kokeiltiin. Aina jokin juttu torpedoi ajatuksen. Yleensä kankaan siistiksi saaminen kulmien ympärille. Alla olevassa kuvassa näkyy yksi hylätty versio.

                                                  Kohokuvio saatiin aikaiseksi akustiikkataulujen leikkaamisesta yli jääneistä lisuista. Tuo kohokuvion muoto oli sitten aika monen"kokeile ja erehdy"

                                                  Kuvioksi valittiin sitten laineet, koska se antoi kivasti anteeksi kankaan kiristyksessä ja ompeleminen taisi olla tällä kuviolla kaikkein helpointa. Minä

                                                                                                            Laineiden muotoilua. Lisut liimattiin kiinni akustiikkalevyn pintaan