Olohuoneen lainehtivat akustointitaulut


  Tulin siihen tulokseen, että toiselle betoniselle päätyseinälle on jotain akustointia vielä lisättävä. Nuo vastakkaiset ja paljaat betoniseinät taitavat
                                                  olla se kaikkein pahin paikka tämän olohuoneen akustiikan kannalta. Ja ainoa vaihtoehto oli kaiuttimien vastakkainen seinä, koska emme
                                                  halunneet peittää mielestämme kivasti onnistunutta efektimaalausta samalta seinällä, jolla kaiuttimen sijaitsevat

                                                  Koska akustointilevyä jäi yli katon
akustoinnista, niin siitä riittää tarpeita muutamaan tauluukin. Suunnitelmat ovat olleet jo pitkään valmiina,
                                                  mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt
niiden mukaan. No lopputuloksesta tuli jopa parempi, kun aluksi toivottiin. Joskus voi olla onnikin hommassa
                                                  mukana.

                                                  Kokemuksista viisastuneena (se yksi taulu TV:n takana) päätin tehdä olohuoneen tauluille kunnon kehykset, jotta kankaan pingottaminen onnistuisi
                                                  kunnolla ja lopputulos olisi katseenkestävä. Ei muuta kuin käsisirkkeli laulamaan ja kehyksiä tekemään. Sirklaamisessa ja katkomisessa meni tovi,
                                                  mutta loppujen lopuksi rimat valmistuivat.

                                                  Kehysten kasaamisessa ei tarvittu muuta kuin naulapyssy, liimaa ja toinen käsipari avuksi. Tämä akustointi on poikinut kivasti mammallekin hommia.
                                                  Ja lisää on tiedossa. Paljon enemmän, mitä aluksi luultiin. Kiva yhteinen harrastus meillä siis...

kehys_tarpeet


                                                                                                                        Kehykset ovat noin 55*55*3,5 cm:n kokoiset. Tukevat, mutta kevyet.

valmis_kehikko

Akustiikkalevy leikattiin oikeaan kokoon ja liimattiin kiinni kehyksiin

levy_kiinnitettyna


                                                  Sitten alkoi homma lipsua valmiista suunitelmistaan. Kankaaksi tauluihin oli ostettu ihan kivan näköistä raidallista kangasta. Kun teimme kankaan
                                                  kanssa ensi mallauksen, tuli heti selväksi, että emme saisi raitoja pysymään taulussa suorassa millään konstilla. Kun kangasta kiristi, raidat juoksivat
                                                  miten halusivat. Tulos ei kyllä miellyttänyt meistä kumpaakaan. Tämä homma ei tulisi päättymään kauniisti. Kerpele sentään.

                                                  Sitten mammalla välähti, että jos raitoja ei kerran saa suoraan, niin laitetaan sitten jotenkin vinoon. Ja sitä sitten saatiinkin hetki pohtia, kuinka homma
                                                  tehdään tyylikkäästi. Mulla sitten välähti ajatus kohokuviosta, jota lähdettiinkin sitten työstämään eteenpäin. Monen moista ajatusta mietittiin ja jopa
                                                  kokeiltiin. Aina jokin juttu torpedoi ajatuksen. Yleensä kankaan siistiksi saaminen kulmien ympärille. Alla olevassa kuvassa näkyy yksi hylätty versio.

luomisen_tuskaa

                                                  Kohokuvio saatiin aikaiseksi akustiikkataulujen leikkaamisesta yli jääneistä lisuista. Tuo kohokuvion muoto oli sitten aika monen"kokeile ja erehdy"
  kerran lopputulos. Kuvassa on "erehdy" kerta. Hommassa oli kaksi suurempaa sudenkuoppaa. Siistit kulmat ja kuvio. Kun levy oli pöydän päällä
  kangas luonnollisesti pysyi nätisti levyn päällä. Mutta kun levyn nosti pystyasentoon, niin kuvio ei sitten enään pysynytkään kasassa. Kangas olisi
  siis jotenkin kiinnitettävä levyyn. Liimaamista ei uskallettu edes kokeilla, koska liima olisi varmaankin tullut kankaasta läpi. Loppujen lopuksi
  jäljelle jäi ompeleminen. Ei kerrassaan mikään pikku homma.


                                                  Kuvioksi valittiin sitten laineet, koska se antoi kivasti anteeksi kankaan kiristyksessä ja ompeleminen taisi olla tällä kuviolla kaikkein helpointa. Minä
  en ommellut, joten olen jäävi sanomaan koko totuutta. Kangas ommeltiin siis kiinni akustiikkalevyyn "laineiden" matalimmista kohdista. Ompelussa
  meni tunti/taulu ja homma näytti aika kypsältä. Mutta loppujen lopuksi valmista tuli valmista. 

                                                                                                            Laineiden muotoilua. Lisut liimattiin kiinni akustiikkalevyn pintaan

laineet

                        Tässä sitä aikaa vieneen ompelun tulosta kääntöpuolelta katsottuna

                                                        ompelu
                         
                          Laineet eivät oiken kunnolla näy kuvassa, mutta ymmärtänette ajatuksen Ja katsokaa, miten upeasti mamma sai ommeltua nuo kulmat. Eipä tarvitse
                          enään miettiä taulujen kehystämistä. Lopputulos on siis parempi, mitä aluksi odotimme. Homma ei taaskaan ollut mikään läpihuutojuttu, mutta
                          lopputulos kyllä palkitsee kaiken vaivan.

  valmis_taulu_1

  valmis_taulu_2

  valmis_taulu_3

  Tärykaiku on nyt siis tapettu olohuoneesta. Täysin kaiuton huone ei vieläkään ole, eikä ole tarkoituskaan olla. Kun läpsäytän kädet voimakkaasti
  yhteen, kaiku kuuluu ihan muualla kuin olohuoneessa. Nuo kolme vaivaista taulua kyllä saivat aikaan suuren muutoksen. Projekti on siis näiltä osin
  valmis. Seuraavaksi sitten mietintään bassoansaa/resonaattoria.


Paluu edelliselle sivulle