PIENTÄ AKUSTOINTIA KOTONA

Tärykaiku, se musiikinystävän suuri saatana. Se suuri ilonpilaaja. Pää repeää ja hermo menee äänen sinkoillessa ympäri kämppää. Puhumattakaan kyyneleistä, joita
vuodatat laskiessasi euroja, joita olet sijoittanut (sinun mielipide)/tuhlannut (naisesi mielipide) hifistöösi. Voi kyynel sentään. Näin mulle kävi, kun muutimme omaan
asuntoon. En osannut odottaa tällaista tulevaksi. Mutta näin vaan tapahtui. Kaksi suurta ongelmaa löytyy, onneksi kaksi. Se toinen nimittäin helpotti minua saamaan
mielipiteeni läpi akustoinnin aloittamiseksi. Ja sitten kaupan päälle saatiin vielä kolmas hiukan pienempi päänvaiva.

Ongelma 1: Olohuone ja massiivinen tärykaiku. Kaksi vastakkaista seinää betonia, kolmas seinä (aukeaa porraskäytävään/eteiseen/keittiöön) kipsilevyä ja neljäs seinä
   käytännössä lasia. Kaksi suurta ikkunaa + ovi lasiovella takapihalle. Tämä kaikki yhdessä aiheuttaa sen luokan tärykaiun, että nuppineulan putoamisen
   lattialle pystyy kuulemaan. No ainakin melkein. Perinteinen "taputustesti" saa tipan silmäkulmaan. Jos tällaiseen huoneeseen pitäisi hifiä ostaa, olisi ihan
   turhaa maksaa kaiuttimista juurikaan mitään. Sen verran huonosti jopa Gradientin Revolutionit (passiivit sekä aktiivit) soivat. Vaikka käytössä
   on kunnollinen digitaalinen huonekorjain.

Ongelma 2: Järkyttävän kaikuista porraskäytävä, asunto on siis kaksikerroksinen. Tämä oli se ongelma, mikä helpotti akustointiprojektin alulle saamista. Kun porras-
                   käytävässä imuroi, niin kuulo meinaa mennä. Ja mistä se kuulo oikein menee. No korvasta tietenkin. Siksipä olen hyvin vältellyt imuroimista. Selitykseksi
                   tuo ei kuitenkaan kuulemma oikein kelpaa. Lisäksi musiikki soi yäkerrassa lähes yhtä kovaa kuin alakerrassakin. Kun yläkerrassa sulkee oven (ja niitä
                   löytyy kaikkiaan viisi kappaletta), sen kyllä kuulee missä kolkassa tahansa tässä asunnossa. Meillä yleinen asumismukavuus on siis todella heikossa hapessa.

Ongelma 3: Ääntä pitävä plasma TV. Olohuone on lähes viisi metriä pitkä ja siksi piti ostaa uusi ja hieno televisio, että sohvalta näkee mitä ruudulta tarjotaan. Lätkän
                   MM-kisoja katseltiin vanhasta 28" ruudulta ja sen sai hilata keskelle olohuonetta, jotta näki missä kiekko pyörii pelin aikana. No nyt näkee, mutta tämä
                   plasma pitää ikävää sirinää. Ja me molemmat kuulemme sen. Tällekin olisi kiva tehdä jotain, koska huollossa sirinä todettii ominaisuudeksi eikä suinkaan
                   viaksi. Niinpä tietysti.

Siinäpä sitä ongelmaa kerrakseen yhteen asutoon. Ongelmia yritettiin ratkaista ensin perinteisin menetelmin. Hankittiinn kaksi paksua mattoa, normaalia paksummat
verhot. Iso kulmasohva löytyi jo ennestään. Eipä vaan riittänyt. En pysty käsittämään kuinka edellinen perhe (kaksi aikuista ja kolme lasta) on voinut asua tällaisessa
kaikukammiossa. Ennen toimeen ryhtymistä netissä tuli vietettyä ilta, jos toinenkin tietoja ja kokemuksia etsiessä. Lisäksi budjetti täytyi pitää inhimillisellä tasolla.
Mitään akustiikkasuunnittelijaa ei olisi varaa tilata paikanpäälle. Ja työ pitää siis itse tehdä. No se sopii kuvaan, kun menossa on muutenkin pienet pintaremontit.

Liittykää siis mukaan mukavaan "pikku" projektiin. Kukaan ei tässä vaiheessa pysty kertomaan mihin tämä vielä tulee johtamaan. Mutta nuo Revolutionit on saatava
soimaan paremmin. Muuta vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Ja asumismukavuuden paraneminen olisi mukavaa plussaa. Saatanpa jopa imuroida useammin, jos projekti
tuottaa toivottua tulosta. Alla olevassa kuvassa näkyy sitten reseptilääke korvia riipivään tärykaikuun. Kaksi pakettia akustointilevyjä. Näillä siis taistelu aloitetaan.


levyt

Operatio plasman hiljennys
Olohuoneen akustointi
 Porraskäytävä hiljaisemmaksi


Paluu etusivulle